Dalai-laman elämäkerta

14. Dalai-lama Tenzin Gyatso on Tiibetin kansan hengellinen ja poliittinen johtaja. Hän on syntynyt 6. heinäkuuta 1935 pienessä Takserin kylässä Koillis-Tiibetissä. Viljelijäperheen poika sai nimekseen Lhamo Dhondrub. 2-vuotiaana hänet tunnistettiin tiibetiläisten perinteiden mukaisesti 13. Dalai-laman uudelleensyntymäksi. Dalai-lamat ovat Chenrezigin (Avalokiteshvaran), Myötätunnon buddhan henkilöitymiä.

Dalai-lamaksi tunnistettuna Lhamo Dhondrub sai nimekseen Jetsun Jamphel Ngawang Lobsang Yeshe Tenzin Gyatso – Pyhä Herra, Lempeä Kunnia, Myötätuntoinen, Uskon puolustaja, Viisauden valtameri. Tiibetiläiset puhuvat Dalai-lamasta nimellä Yeshe Norbu, Toiveet täyttävä jalokivi, tai yksinkertaisesti Kundun, Läsnäolo.

Hänet kruunattiin Dalai-lamaksi Tiibetin leijonavaltaistuimelle 22. helmikuuta 1940, maan pääkaupungissa Lhasassa.

Opinnot Tiibetissä

Dalai-laman koulutus alkoi hänen ollessaan 6-vuotias. 25-vuotiaana, vuonna 1959, hän väitteli buddhalaisen filosofian korkeimman asteen tohtoriksi, jonka akateeminen arvo on geshe lharampa. Julkinen väittely pidettiin tiibetiläisen kalenterin mukaisen vuoden 1. kuukauden Monlam-juhlan yhteydessä Jokhangin luostarissa Lhasassa.

14-vuotias hallituksen pää

Vuonna 1950 oli 14-vuotias Dalai-lama joutunut ottamaan valtion päämiehen vastuun sijaishallitsijalta Tiibetin kansan rauhoittamiseksi Kiinan kansanvapautusarmeijan hyökättyä Tiibetiin.

1954 Dalai-lama matkusti Pekingiin neuvottelemaan Tiibetin tilanteesta puhemies Maon ja Kiinan hallituksen kanssa, johon kuuluivat mm. Chou En-lai ja Deng Xiaoping. Neuvottelut eivät johtaneet mihinkään, mutta Dalai-lama tapasi Pekingissä myös Intian pääministeri Nehrun ja Neuvostoliiton korkeinta johtoa.

Sovinnonhaku johti Itä-Tiibetissä kiinalaisten otteiden kovenemiseen ja se puolestaan kansannousuun, joka levisi muuallekin Tiibetiin.

Maaliskuussa 1959 Lhasassa syntyi spontaanisti suuri mielenosoitus, jossa kiinalaisia vaadittiin poistumaan Tiibetistä ja tunnustamaan Tiibetin itsenäisyys. Kiinan armeija lopetti mielenosoituksen kovaa väkivaltaa käyttäen ja Dalai-laman henki oli vaarassa, joten kansansa pyynnöstä ja neuvonantajiensa vaatimuksesta hän lähti pakomatkalle kohti Intiaa.

Intia antoi turvapaikan Dalai-lamalle ja muille Tiibetin pakolaisille, joita nyt on Intiassa noin 120000. Dalai-lama on vuodesta 1960 lähtien asunut Dharamsalassa, josta käsin hän johtaa pakolaishallitustaan ja Tiibetin autonomiapyrkimyksiä.

Dalai-laman rauhanomaiset ratkaisupyrkimykset johtivat miehittäjien koveneviin otteisiin Tiibetissä. Muu maailma on suuren ihailun ja kunnioituksen vallassa seurannut Dalai-laman sitkeyttä ja johdonmukaisuutta. Vuonna 1989 hänelle myönnettiin toiminnastaan ja ajattelutavastaan Nobelin rauhanpalkinto.

Ensimmäisinä vuosinaan maanpaossa Dalai-lama vetosi YK:hon ja muihin kansainvälisiin organisaatioihin, mutta tuloksena oli vain lausuntoja. Niin hän totesi, että hänen tärkein tehtävänsä on varmistaa Tiibetin kielen ja kulttuurin säilyminen sekä kotimaassaan että maanpaossa. Lasten koulutus Intiassa järjestettiin kansainvälisten lahjoitusten ja virallisen kansainvälisen avun turvin, ja korkeampien opintojen instituutista alkoi kehittyä yliopistotasoinen opinto- ja tutkimuslaitos tiibetiläisille ja tibetologeille. Yli 200 Tiibetin luostaria on perustanut Intiaan toisen pääluostarinsa, jossa säilyvät tekstit ja muu uskonnollinen tarpeisto, joka on keskeinen osa Tiibetin kulttuuria ja tiibetiläistä elämäntapaa. Tiibetin esittävien taiteiden instituutti (TIPA) perustettiin jo vuonna 1959.

Nobelin rauhanpalkinto 1989

Norjan Nobel-komitea myönsi 1989 Nobelin rauhanpalkinnon 14. Dalai-lama Tenzin Gyatsolle, Tiibetin kansan hengelliselle ja poliittiselle johtajalle.

”Komitea haluaa korostaa sitä tosiseikkaa, että Dalai-lama on johdonmukaisesti vastustanut väkivallan käyttöä taistelussa Tiibetin vapauden puolesta. Sen sijaan hän on edistänyt molemminpuoliseen suvaitsevaisuuteen ja kunnioitukseen perustuvia rauhanomaisia ratkaisuja yrittäessään pelastaa kansansa historiallista ja kulttuurista perintöä. Dalai-lama on kehittänyt rauhanfilosofian, jonka perustana ovat hänen oma suuri kunnioituksensa kaikkea elämää kohtaan ja yhteisvastuu, jonka piirissä on koko ihmiskunta ja koko luonto.”
Teksti ja käännökset: Tuula Saarikoski
.

- The Website of The Office of His Holiness the 14th Dalai Lama

Kyabje Dzogchen Pema Kalsang on syntynyt vuonna 1943 itä-Tiibetissä, Degessä, joka sijaitsee Dzachukan alueella Khamissa. Hän on Hänen pyhyytensä Dzogchen Pema Benzarin, dzogchen nyingthikin opetuslinjan haltijan kolmas ruumiillistuma. Hän syntyi tavalliseen paimentolaisperheeseen, sukuun jossa on katkeamaton sarja tunnistettuja jälleensyntymiä. Monet suotuisat ennusmerkit saattelivat hänen syntymäänsä, ja vastasyntynyt pienokainen pystyi aikaisempien elämiensä jäljiltä lausumaan Guru Rinpochen ja Avalokiteshvaran mantrat. Tämä herätti ihmisissä niin syvän hartauden ja kunnioituksen tunteet, että he liikuttuivat kyyneliin.

Kun Pema Kalsang oli kaksivuotias, hänen dharmaveljensä edellisestä elämästä, Dzogchen Kongtrul Rinpoche, saapui sille seudulle opettamaan. Pikku poika itki niin kovasti, että äidin oli pakko viedä hänet tapaamaan rinpochea. Heti tämän nähdessään poika juoksi hänen syliinsä ja halasi häntä riemuissaan. Kongtrul Rinpoche käski äidin pitää hyvää huolta pojastaan koska hän oli edellisenä yönä nähnyt lapseen liittyvän unen, jonka mukaan tämä saattoi olla erään rinpochen jälleensyntymä. Kongtrul Rinpoche palasi heti luostariinsa kertomaan asiasta Dzogchen Jigdral Changjub Dorjelle ja lähetti myös viestin Jamyang Khyentse Chogyi Lodrolle. Molemmat tunnistivat pian sen jälkeen pojan Hänen pyhyytensä Dzogchen Pema Benzarin kolmanneksi jälleensyntymäksi.

Kahdeksanvuotiaana hän aloitti ensimmäisen koulutusvaiheensa Dza Jangma -ritriittikeskuksessa, jonka khenpo opetti häntä henkilökohtaisesti. Sen vaiheen aikana hän sai myös getsul-vihkimyksen. Vuonna 1953 hänet kutsuttiin perinteisiin kruunausmenoihin Dzogchen-luostariin, joka on yksi kuudesta tärkeimmästä nyingmaluostarista ja dzogchenopetuksen lähde. Luostarissa hän sai sutrayana- ja vajrayanaopetuksia, transmissioita, initaatioita ja salaisia ohjeita monilta korkeasti toteutuneilta opettajilta. Näitä olivat: khenpo Lhagong, dzogchen nyingthikin harjoittaja, joka saavutti valaistumisen elinikäisellä ritriitillä; khenchen Yonden Gonpo, Samantabhadran emanaatio; Jigdral Changjub Dorje; Jamyang Khyentse Chogyi Lodro; khenchen Pema Tsewang ja khenchen Thubten Nyiendrak. Khenchen Yonden Gonpo esitteli hänelle initiaation välityksellä rigpan, mielen todellisen luonnon. Sen jälkeen Jigdral Changjub Dorje nimitti Pema Kalsang Rinpochen seuraajakseen Dzogchen-luostarin valtaistuimen haltijana. Tätä vaihetta hän on myöhemmin pitänyt elämässään täydellisimpänä ja onnellisimpana.

Vain vähän tämän jälkeen, vuonna 1959, Tiibetin uskonto, kulttuuri ja hallitus kukistuivat. Hänen luostarinsa tuhottiin, sen asukkaat tapettiin tai ajettiin pakosalle, ja hän itse joutui vankeuteen. Kahta vuotta myöhemmin hän pääsi vankilasta mutta ei miehittäjien valvonnasta, vaan vietti seuraavat 30 vuotta pakkotyölaitoksessa. Eläessään Dharmalle epäsuotuisissa olosuhteissa hän ei antanut niiden vaikuttaa itseensä vaan jatkoi salaa sekä opiskelua että harjoittamista.

Kun tilanne Tiibetissä muuttui vuonna 1983 ja Tiibetin kulttuuri ja virheetön buddhadharma elpyivät, Pema Kalsang Rinpoche sai kauan toivomansa tilaisuuden jälleenrakentaa Dzogchen-luostari ja monet muut. Valitettavasti hän tähän työhönsä paneuduttuaan joutui vuotta myöhemmin auto-onnettomuuteen ja loukkaantui vakavasti. Onnettomuuden aiheuttaja antoi hänelle niin suuren rahallisen korvauksen, että se riittäisi hänelle loppuiäkseen. Tämän rahan turvin hän kuitenkin alkoi jälleenrakentaa ja laajentaa Shri Singhaa, vanhaa kuuluisaa buddhalaista yliopistoa, jossa hän nyt on kouluttanut jo tuhansia Dharman opiskelijoita. Tällä hän palautti Dharman valon ja äänen pyhään paikkaan, joka oli ollut 30 vuoden ajan pimeä ja autio.

Hän on myös auttanut shedran (buddhalaisen yliopiston) ja drubdran (ritriittikeskus) rakentamista ja kehittämistä Dorje Drakiin, Mindrollingiin ja Palruun, nyingma-tradition kolmeen pääluostariin, ja lisäksi Samyeen ja Drugon Nyima Jangraan ja moniin muihin, sekä lähettänyt näihin keskuksiin opettajaksi khenpoja (buddhalaisia professoreita). Itse hän on antanut dzogpa chenpo -opetuksia ja tunnistanut monien rinpochien inkarnaatiot, kaikkiaan noin 25.

Vuodesta 1998 Pema Kalsang Rinpoche on keskittänyt tarmonsa pääasiassa kolmelle alueelle:

Ensinnäkin Tiibetistä nopeasti katoamassa olevien ikivanhojen buddhalaisten patsaiden, tekstien ja tärkeiden kulttuuriesineiden keräämiseen. Näiden aarteiden esittelypaikaksi on rakenteilla temppeli “Tiibetin kultainen lootusornamentti”.

Toiseksi hän on perustanut “Kalsangin palkinto” -nimisen rahaston ja organisaation, jonka päämääränä on elvyttää ja edistää tiibetiläistä kulttuuria palkitsemalla ansioituneita tiibetiläisiä tiedemiehiä ja kirjoittajia.

Kolmanneksi hän yrittää rakentaa mahdollisimman monta koulua Tiibetin nousevalle polvelle tarjotakseen nuorille hyvän koulutuksen ja sen lisäksi rakentaa asuntoja vanhoille ja vammaisille.

Pema Kalsang Rinpoche on koko elämänsä ajan osoittanut rajatonta myötätuntoa auttamalla muita. Muille Dharman polulla hän on kirkkaasti loistava inspiraation majakka. Saakoon hän elää terveenä pitkän elämän ja saavuttakoot hänen ansionsa nopeasti täyttymyksen.

Julkaisija: Shri Singha Uneiversity of Rudam Dzogchen Fountain of Wisdom and Learning in the Land of Snows.

Käännös: Tuula Saarikoski

.
- Patrul Rinpoche Home Page – Visiting Teachers

Tulku Pema Wangyal Rinpoche asuu Ranskassa, Dordognessa, jossa hän johtaa Centre d’Etudes de Chanteloube -järjestöä. Centre d’Etudes de Chanteloube järjestää buddhalaista koulutusta, mm. perinteisiä kolmen vuoden retriittejä. Rinpoche on myös lukuisten luostareiden pääopettaja Intiassa, Nepalissa ja Bhutanissa.

Suomessa hän kävi luennoimassa ensimmäisen kerran vuonna 1992. Kaksi vuotta myöhemmin hän lahjoitti Helsingin yliopistolle buddhalaisen kaanonin (buddhalaisen kirjoituskokoelman). Suomen ensimmäinen Stupa valmistui hänen johdollaan syyskuussa 2001 Siikaisiin.

- Centre d’Etudes de Chanteloube

- Editions Padmakara

- Songtsen Finland

Tarab Tulku Rinpoche syntyi Tiibetissä vuonna 1935. Hänet tunnistettiin Tarab laman 11. jälleensyntymäksi. Hän sai perusteellisen koulutuksen ikävuosiensa 3 ja 24 välillä ylläpitämään Tiibetin ja Intian kulttuuriperintöä – sen buddhalaista tietoperintöä, jota osuvasti voitaisiin kutsua tajuntaa ja ilmenevää tutkivaksi tieteeksi. Tarab Tulku Rinpoche saavutti korkeimman akateemisen oppiarvon, Lhrampa Geshe -arvonimen, vuonna 1959.

Tarab Rinpoche oli Tibet House’in johtaja Delhissä kolmen vuoden ajan. Tanskaan hän saapui 1960-luvulla Tanskan ja Kreikan prinssi Peterin, Kuninkaallisen kirjaston ja Kööpenhaminan yliopiston kutsumana. Hän on ollut tutkijana Kuninkaallisessa kirjastossa ja luennoitsijana Kööpenhaminan yliopistossa yli 30 vuoden ajan.

Tarab Rinpoche on myös luennoinut lukuisissa kansainvälisissä konferensseissa Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa tiibetinbuddhalaisesta tajuntaa ja ilmenevää tutkivasta tieteestä ja tibetologiasta. Hänen kirjoituksiaan näistä aiheista on julkaistu useissa aikakauslehdissä.

Tiibetin buddhismin syvällisen kokemuksen ja tuntemuksen pohjalta Tarab Rinpoche on luodannut psykologiaa ja psykoterapiaa tavalla, joka sisältää myös transpersoonallisen ulottuvuuden. Tämä nykymaailmalle sovellettu lähestymistapa perustuu olennaisesti alkuperäiseen buddhalaiseen tajuntaa ja ilmenevää tutkivaan tieteeseen.

Tarab Tulku Rinpoche on perustanut Tarab instituutin Pariisiin, Müncheniin, Brysseliin, Helsinkiin, Tukholmaan, Kööpenhaminaan, Budapestiin ja Wieniin. Vuonna 1994 Tarab Rinpoche aloitti kolmivuotisen koulutusohjelman “Kahtaisuuden ykseys” Brysselissä ja sen jälkeen vuonna 1997 nelivuotisen koulutusohjelman Tarab instituutissa Münchenissä. Vuosina 1999, 2002 ja 2003 hän on käynnistänyt samanlaiset nelivuotiset koulutusohjelmat Tukholmassa, Pariisissa ja Hampurissa.

Teksti: Lene Handberg
Käännös: Ilkka Tanner

- Tarab Institute – Unity in Duality

Dzogchenpa Ranyak Patrul Rinpoche syntyi Khamissa, Itä-Tiibetissä vuonna 1963. Hänet on tunnistettu maineikkaan 1800-luvulla eläneen mestarin Dzogchen Dza Patrul Rinpochen aidoksi jälleensyntymäksi eli ”tulkuksi” Hänen Pyhyytensä Mindrolling Trichen Rinpochen, H.H. Dzogchen Rinpochen, H.H. Chhimed Rigdzin Rinpochen toimesta ja H.H. Dalai Lama on vahvistanut sen.

Ensimmäinen Patrul Rinpoche syntyi vuonna 1807 Dzachukassa, joka on osa Khamia. Hänet tunnistettiin Myötätunnon Buddhan Chenrezigin sekä Shantidevan emanaatioksi Do Drupchen Jigme Özerin toimesta. Hän opiskeli suutria ja tantroja Dzogchen Shri Singhan yliopistossa ja saavutti kaikissa korkeimmat arvosanat. Hänestä tuli merkittävä akateemikko ja opettaja, ja levitti erityisesti Longchen Nyingthikin oppeja, jotka hän vastaanotti opettajaltaan Jigme Gyalwa Nyugulta, joka puolestaan oli yksi Longchen Nyingthik-perimälinjan haltijan Jigme Lingpan kolmesta pääoppilaasta, sekä neljännelta Dzogchen Rinpochelta, Mingyur Namhkai Dorjelta.

Hän laati useita tekstejä, mm. kuuluisan Kunzang Lamai Shalung (englanniksi The Words of my Perfect Teacher), hyvin selkeän ja innoittavan johdatuksen Dzogchen-opetuksiin. Monet hänen suuret aikalaisensa, kuten Kathog Sity Rinpoche, Dzogchen Rinpoche V ja terton Sogyal Lerab Lingpa, tulivat hänen luokseen saadakseen Nyingthik-opetukset. Hänen toimintansa kautta arvokkaat Dzogchen-opetukset levisivät ja näin varmistui niiden opetus-jatkumo lukemattomien olentojen hyödyksi.

Ikuisesti kiertelevänä ja omaisuutta hyljeksivänä, hänellä ei ollut omaa luostaria ja liikkui mielellään tuntemattomana. Hänen opetustyylinsä oli rempseä ja mukaansatempaava ja hän kykeni ainutlaatuisella tavalla sovittamaan opetuksensa kuulijoille sopivaksi. Vuonna 1887, 80 vuoden iässä, hän kutsui koolle kaikki oppilaansa ja valmisti heitä poismenoonsa muistuttamalla että kaikki on katoavaista. Hän pyysi heitä esittämään viimeiset kysymyksensä selvittääkseen mahdolliset epäselvyydet ja antoi heille lopulliset siunauksensa.

Toinen Patrul Rinpoche syntyi Ranyak Drubchen Rinpochen perheeseen, kuuluisan hullun viisauden haltijan pojaksi. Hänet tunnisti viides Dzogchen Rinpoche, Thubten Chökyi Dorje. Patrul Rinpoche oli hänen juurilaamansa. Opiskeltuaan Shri Singha Yliopistossa hän lähti Amdoon, Koillis-Tiibetiin, levttääkseen opetusta. Kun hän oli 25 vuoden ikäinen hänen oppilaittensa joukossa puhkesi riita ja jolloin Patrul Rinpoche uhkasi lähteä elleivät oppilaat kuuntelisi hänen neuvojaan ja lakkaisi riitelemästä. Kun erimielisyydet eivät laantuneet, hän vetäytyi retriittiin. Seitsemän päivän kuluttua hän loihti dharmakaya-sateenkaariruumiin ja hänen oppilaansa löysivät vain hänen kyntensä ja hiuksensa.

Kukin seuraavista inkarnaatioista on syntynyt Ranyak-klaaniin, monien muiden suurten laamojen tapaan. Ranyak Drupchen Rinpochen tyttärentytär oli kolmannen Dza Patrulin sisar. Kolmannen Patrul Rinpochen tunnisti Kuudes Dzogchen Rinpoche, Jigdrel Shangchup Dorje. Hän jätti ruumiinsa nuorena 21 vuoden iässä, kun Tiibetin luostareita ja temppeleitä tuhottiin ja uskonnon harjoittaminen kiellettiin. ”Jäämiseni ei hyödytä mitään eikä ketään,” hän sanoi, sairastui ja kuoli.

Ennen kuolemaansa hän sanoi sisarelleen, johon hänellä oli voimakas yhteys, ettei tämä olisi huolissaan koska he tapaisivat taas pian. Kun tämä sai toisen poikansa tämä tunnistettiin neljänneksi Patrul Rinpocheksi, mutta tulkun toimintaa kohdanneitten monien vastoinkäymisten jälkeen vanhemmat laamat yhteistuumin päättivät että tapahtunutta ei julkisteta.

Neljäs Patrul Rinpoche eli perheensä kanssa 14-vuotiaaksi asti, jolloin hän siirtyi Dzogchen luostariin. Lapsena hänen ei tarvinnut opetella lukemaan, riitti että hän näytti hänelle tiibetiläiset aakkoset ja hän osasi heti lukea. Muutoin hänellä ei näihin aikoihin ollut minkäänlaista koulusivistystä ja hän eli vaatimattoman maalaispojan tavoin. Tuolloin hän herätti huomiota kieltäytymällä syömästä lihaa. Tämä oli harvinaista tiibetiläisten paimentolaisten keskuudessa, johtuen muun ravinnon niukkuudesta.

Choktrul Drukpa Kuchung Rinpoche vihki hänet munkiksi Dzogchen luostariin. Tältä kuuluisan ns. hullun viisauden haltijan, Drukpa Kunley´n jälleensyntymältä, hän vastaanotti lukuisia opetuksia ja perinteensiirtoja. Hän opiskeli Dzogchen luostarissa kuusi vuotta, opiskellen ja harjoittaen kaikkia luostarin opinaloja kuten lausuntaa ja laulua, pyhiä tansseja ja musiikkia, maalausta, mandaloiden ja tormapatsaiden valmistusta, kunnes hän hallitsi ne täydellisesti.

Hän siirtyi Dzogchen Shri Singha yliopistoon, missä hän opiskeli useiden merkittävien oppineiden joukossa ja alaisuudessa. Heitä olivat mm. Khenchen Dechen Namdröl, Kyabje Dzogchen Rinpoche, Choktrul Drukpa Kunley Rinpoche, Choktrul Pema Kalzang Rinpoche, Choktrul Tokden Tulku Rinpoche, Khenchen Dawai Özer, Khenchen Pema Tsewang, Khenchen Kunang Özer ja Khandro Dasal Wangmo, Draku Lösal Wangmon inkarnaatio, jotka kaikki siirsivät hänelle syvän ja laajan Buddhan opetusten aarteen ja myönsivät hänelle Khenpon ja Dorje Löponin arvon hänen opintojensa päätyttyä.

Äitinsä kuoltua hän vietti vuoden yksinäisretriitissä luolassa, jossa myös ensimmäinen Patrul Rinpoche oli meditoinut. Sittemmin hänen Phowa transmissionsa ovat ollet erityisen kysyttyjä opetuksia.

Ensimmäinen Patrul Rinpoche oli kaikkien Tiibetin koulukuntien arvostama. Hän eli aikana jolloin Rime-liike oli voimakas. Se rohkaisi tunnustamaan ja kunnioittamaan kaikkia koulukuntia ja traditioita ja Patrul Rinpoche oli sen merkittävä puolustaja ja pyrki edistämään kaikkien linjojen opetusten säilymistä. Hän oli kuuluisa siitä että pystyi opettamaan eri koulukuntien traditiosta sille luonteenomaisella tavalla. Nykyinen Dzogchenpa Ranyak Patrul Rinpoche toivoo hartaasti voivansa jatkaa tällä saralla.

Patrul Rinpoche asuu tällä haavaa Brysselissä ja hänelle on myönnetty Belgian kansalaisuus.
Hänen perustamansa keskukset useissa Euroopan ja Aasian maissa toimivat Tiibetin Dzogchen-perinteen suojeluksessa. Dzogchen-luostarin alaisuuteen kuuluu yli 500 luostaria ja retriittikeskusta ja niiden johtaja on tällä hetkellä HH. Tulku Pema Kalsang Rinpoche, kuudennen Dzogchen Rinpochen nimittämä perinteenhaltija.

Käännös: Maira Peränen

- Patrul Rinpoche Home Page

Chhimed Rigdzin Rinpoche syntyi 1922 Khamissa, Tiibetin itäisessä maakunnassa. Hän oli 4-vuotias, kun mm. H.P. Dalai Lama ja H.P. Sakya Trizin tunnistivat hänet suuren tertonin eli aarteiden löytäjän Nudan Dorjen inkarnaatioksi. 19-vuotiaana hän opettajansa kehoituksesta lähti luostaristaan ja vietti monia vuosia Tiibetin, Bhutanin ja Sikkimin sekä Intian pyhillä paikoilla. Vuosina 1954-1987 Rinpoche toimi Intiassa Visvabharatin yliopiston tibetologian osaston johtajana. Eläkkeelle jäätyään hän opetti säännöllisesti länsimaissa.

Rinpochen inkarnaatiolinjaan kuuluu buddhalaisille tuttuja nimiä kuten mm. Sariputra (Buddhan tärkeimpiä oppilaita) ja Khyen-chung Lotsawa (yksi Padmasambhavan 25:stä oppilaasta) sekä Nudan Dorje Drophan Lingpa.

H.P. Khordong Terchen Tulku Chhimed Rigdzin Rinpoche kuoli 14.6.2002 Länsi-Bengalissa Intiassa.

- Khordong.Net / Homepage of Chhimed Rigdzin Rinpoche

- Chhimed Rigdzin Society

Geshe Pema Dorjee syntyi Tiibetissä ja saapui Intiaan maanpakoon kiinalaisten miehitystä. Hän opiskeli buddhalaista filosofiaa Dialektisessa instituutissa Dharamsalassa ja saavutti ensimmäisten oppilaiden joukossa Geshen arvon (vastaa filosofian tohtoria). Saatuaan opintonsa päätökseen hän on toiminut Dharamsalassa lastenkylän koulun rehtorina ja myöhemmin College of Higher Studies -koulun rehtorina Sarahissa, lähellä Dharamsalaa.

Nykyään hän elvyttää Hänen Pyhyytensä Dalai-laman pyynnöstä tiibetinbuddhalaista Bodong-traditiota.

- Suomen vierailujen kutsujana toimii Biokustannus

- Centre d’Etudes de Chanteloube

- Editions Padmakara

- Songtsen Finland

Tulku Dakpa Rinpoche on itä-tiibetiläisen laaman Gekong Rong Tsal Pal Gen jälleensyntymä. H.H. Dalai Lama ja H.H. Minling Trichen Rinpoche ovat tunnistaneet hänet. Rong Tsal Pal Gella oli Ge Kong -luostari Dzachukassa, Khamissa. Hän oli yksi Dza Patrul Rinpochen juuriopettajista antaen hänelle opetukset energiakanavista ja “tuulesta”.

Tulku Dakpa Rinpoche syntyi paimentolaisperheeseen vuonna 1975. Hänen äitinsä on Yongdu Wangmo ja hänen isänsä on erittäin arvostettu harjoittaja, Lama Thubten Kalsang. Hän aloitti opiskelunsa 7-vuotiaana Dzogchen-luostarissa. Vuonna 1992 hän aloitti jatko-opintonsa kuuluisassa Orgyen Mindrolling -luostarissa Intiassa, jossa hän otti getshul-valat H.E. Mindrolling Khenchen Rinpochelta. Perusopintojen jälkeen hän siirtyi Ngagyur Nyingma Collegeen yliopistotason opintoihin.

Viime vuosina hän on toiminut opettajana samaisessa oppilaitoksessa. Hänen juuriopettajansa on H.H. Mindrolling Trichen Rinpoche, jota hän myös vaalii suojeluspyhimyksenään. Hän on myös vastaanottanut opetuksia merkittäviltä laamoilta kuten: H.H. Dalai Lama, H.H. Penor Rinpoche, Kyabje Taglung Tsetrul Rinpoche, Kyabje Trulshik Rinpoche, Kyabje Dzogchen Pema Kalsang Rinpoche, Kyabje Khenchen Thubten Rinpoche, Kyabje Khenchen Petse Rinpoche ja Kyabje Mindrolling Khenchen Rinpoche.

Hän on syvällisesti perehtynyt Nyingma-perinteen historiallisiin teoksiin ja kommentaareihin, sekä suullisen että esoteerisen perinteen teksteihin, ns. Nyingthik Tsapo’on, Dzodun’iin, eli Longchen Rabjampan Seitsemään Aarteeseen, Guhyagarbhatantraan ja Dam Ngak Dzod’iin.

Nyingma-koulukunnan johtaja H.H. Mindrolling Trichen Rinpoche sanoo Tulku Dakpa Rinpochesta: “Hänen laaja-alainen oppineisuutensa yhdistettynä lämpimään sydämeen, hänen antaumuksellinen luonteensa ja kyky ohjata olentoja on merkittävä ja hänen arvostuksensa on täysin ansaittua.”

Tulku Dakpa Rinpoche on ensimmäinen Suomessa asuva tiibetiläinen lama.

Teksti: Maira Peränen

.
- Tulku Dakpa Rinpoche Home Page

- Danakosha Finland

- Rangjung Ösel Retreat Finland

Kyabje Trulshik Rinpoche, Ngawang Chökyi Lodrö, syntyi Yardrok Taklungissa keski-Tiibetissä vuonna 1923. Varhaislapsuudessaan hänet tunnistettiin Tertön Dongak Lingpan (Kunzang Thongdrol Dorjen) inkarnaatioksi. Tämä oli kuuluisa “hengellisten aarteiden löytäjä” (Tertön), jota pidetään Buddhan oppilaan Anandan ilmentymänä, sekä myös Aryadevan, Thömi Sambothan, apotti Sangharakshitan, kääntäjä Vairochanan ja Rechung Dorje Trakpan emanaationa. Hän sai ensikoulutuksensa edeltäjänsä pääoppilaalta, Ngawang Tendzin Norbulta (1867-1942), joka tunnettiin nimellä “Dza Rongphukin Buddha” erakkoluolansa nimen ja Mount Everestin pohjoisrinteelle perustamansa luostarin mukaan.

Ngawang Tendzin Norbun kuoleman jälkeen Trulshik Rinpochesta tuli luostariyhteisönsä apotti, ja vuoden 1959 traagisten tapahtumien seurauksena hän muutti oppilaineen turvaan Mount Everestin alueen eteläpuolelle, koillis-Nepaliin, Sherpojen asuinalueelle. Thupten Chöling, luostari jonka Rinpoche perusti sinne, on kuuluisa tämän hetken arvostetuimpana tiibetinbuddhalaisuuden Nyingma-koulukunnan luostariperinteitä ylläpitävänä keskuksena. Tiibetistä poistumisensa jälkeen Rinpoche on antanut luostarivalat lähes kymmenelletuhannelle munkille ja nunnalle.

Ydingurunsa lisäksi Trulshik Rinpochen opettajia ovat olleet mm. Mindroling Chung ja Dordzin Rinpoche, Dudjom Rinpoche, Dzongsar Khyentse Chökyi Lodrö sekä erityisesti Dilgo Khyentse Rinpoche, joka arvosti häntä kuin omaa poikaansa. Rinpochella on ollut yli 50 opettajaa, jotka edustavat kaikkia tiibetinbuddhalaisuuden tärkeimpiä oppijatkumoita. Useiden vuosien ajan Trulshik Rinpoche on antanut monia harvinaisia Nyingma-opetuksia Hänen Pyhyydelleen Dalai Lamalle.

Trulshik Rinpoche pitää hallussaan joitain Tiibetin harvinaisimmista oppijatkumoista, kuten esim. “Kärsimyksen Tyynnyttämisen”, jonka intialainen joogi Phadampa Sangye toi Tiibetiin 1000-luvulla. “Hengellisten aarteiden löytäjien” (Tertön) oppijatkumon nykyisenä ruumiillistuma hän jatkaa edeltäjiensä opetuksia, erityisesti suurelta mestarilta Padmasambhavalta periytyviä sekä Suuren Täydellisyyden (Dzogchen) opetuksia.

Trulshik Rinpochen poikkeuksellisen selkeä ja välitön opetustapa heijastelee hänen saavutuksiaan runoilijana sekä kaikkien luostaritaiteiden mestarina. Se, kuinka hän johtaa jokavuotista Mani Rimdu -naamiotanssinäytelmää, on Richard Kohn dokumentoinut filmissään “Tanssin Herra, Harhan Tuhooja” (1986). Dokumentin nimi juontuu osittain Rinpochen nimestä; Trulshik Rinpoche = Kallisarvoinen Harhan Tuhooja.
- Songtsen Finland